torstai 17. tammikuuta 2013

Jälkeenpäin

Vuosi sitten alkoi reissuun lähteminen olla jo lähellä.

Muutama juttu, jotka olisin tehnyt toisin:

Jokimukassa (Jokkmokk) on markkinat 7.-9. helmikuuta 2013, ja varmasti tulevinakin vuosina suunnilleen samoihin aikoihin. Uumajasta lähtee joka vuosi porukkaa sinne, yliopistollakin porukka saattaa järjestää reissuja. Itse en lähtenyt, mehän oltiin Uumajassa vasta muistaakseni 22.1., ja vasta sen jälkeen kuultiin koko jutusta. Buddy Programmen tyypit oli vuokraamassa autoa viime tipassa ja lähdössä, mutta se vaikutti aika epävarmalta. Harmittaa ettei markkinoista tiennyt aiemmin, varsinkin jälkeenpäin, ehdottomasti olisin halunnut käydä siellä. Tänä vuonna ainakin Abrahamssons buss (http://www.abramssonsbuss.se/?p=761) järjestää matkan, ja muualtakin saattaa löytyä reissuja joille voi osallistua. Itse lähtisin tuonne varmaankin vain päiväksi, mutta jos rahaa olisi vähän enemmän niin saattaisin olla yhden yön, jos löytyisi sellainen porukka. Hakusanoilla Umeå, Jokkmokk, marknad, Jokkmokksmarknad jne. varmasti löytyy jotain. FNUF järjestää tällaisen: http://www.fnuf.se/?p=1796 ja näyttäisi että FNUFin jäseneksi on helppoa liittyä, ainakin ilmaista.

Toinen juttu, joka ei tullut mieleenkään Uumajassa ollessa on museot. Jos yhtään kiinnostaa, niin käykää nyt joku pyörimässä jossain museossa. Harmittaa!

Oopperassa haluttiin käydäkin, mutta se oli mulle turhan hintavaa. Hirvittävän kallista se ei kuitenkaan ole, joten jos kiinnostaa niin kannattaa ilman muuta käydä.

Olisi myös pitänyt käydä ostamassa muutama edullinen astia kierrätyskeskuksesta. Niitä löytyy Uumajasta ja ylipäänsä Ruotsista pilvin pimein. Ostin uuden kulhon ja paistinlastan, jotka olisin voinut ostaa käytettyinä, ja olisinpa voinut ostaa pari muutakin astiaa enkä turhaan kituuttaa liian vähillä. Ostin myös uuden paistinpannun, mutta sen olisin halunnut uutena muutenkin.

Ruotsalaisten kanssa kommunikointi. Aluksi oli kommunikaatiolukko päällä suht pitkään, ja oli vaikea sanoa ruotsiksi muille edes että anteeksi, en ymmärrä. Loppuajasta kommunikointi olisi kyllä onnistunut, mutta vanha kaava piti ja kontaktia tuli otettua harmillisen vähän. Helppoakin se olisi ollut, meille nimittäin tultiin juttelemaan joka kerran kun juttelimme keskenämme ruotsiksi.

Vaihtokohde ja vaihdossa suoritettavat kurssit olisi pitänyt lähteä suunnittelemaan paljon aiemmin. Tässä ongelmana oli pitkälti se, että lähes kaikkien yliopistojen sivut on aivan kauhea suunnistusviidakko josta löytämäänsä ei vahingossakaan löydä. Ongelma olisi kuitenkin pitänyt taklata saman tien kun siihen törmäsi; kyllähän sen tietää, että se tieto sieltä löytyy, se vaan on piilossa. Tähän liittyen: apua olisi ollut mukava saada, muttei oikein ollut keneltä kysyä, varsinkaan niin lyhyellä aikataululla. Te vaihtoa suunnittelevat lukijani, kysykää multa apua. Lupaan yrittää auttaa ja vieläpä suht ripeästi. Vaikka lukisit tätä vuosienkin päästä... kysy!

Muutama juttu, jotka tehtiin just nappiin:

Prepaid-liittymä, mutta siihen vain vähän puheaikaa kerrallaan. Itse en tarvinnut kuin sen yhden latauksen verran, kun enimmäkseen tuli kommunikoitua facebookissa tai muualla netissä.

Bussikortti. Mulla oli muistaakseni aluksi aikarajotteinen, eli varmaan kuukaudeksi, mutta sen jälkeen olisi voinut olla vaan ihan matkoittain. Kaupunkia tuli nähtyä kauempaakin suht kivasti, ja joskus ajettiin randomlinjojen päähän vain maisemia katselemaan. Suht kallis se kuukaudenkin setti oli, mutta antoi liikkumavaraa, varsinkin tuolleen talvella. Absolutely worth it. Jos taas menee lumettomaan aikaan tai tykkää pyöräillä lumella, niin polkupyörä on varmasti vielä parempi. Niitä saa kans kierrätyskeskuksista tai sitten ostaa joltain vaihtarilta joka on lähdössä takaisin kotiin.

Asunto läheltä kampusta ja kampuksilla opiskelu. Porukka opiskelee aika laajamittaisesti kampuksilla, ja sinne oli kyllä mukava kävellä opiskelemaan. Parantaa motivaatiota kummasti. Kirjoja ei ollut välttämättä saatavilla kuin yksi lukusalikappale, ja luulin että joutuu ostamaan kirjoja, mutta kyllä niitä sai ihan tarpeeksi kirjastolla lukea.

Mukana olleen tavaran määrä. Vaatteita oli aika tarkalleen viikoksi (vaikka en ollut suunnitellut sitä niin), ja se oli todella optimaalinen määrä. Joka viikko sai pyykättyä ja kuivatettua vaatteet saman tien, ja vieläpä ilmaiseksi. Lisäksi oli hyvä, että sain vietyä mukanani joutavan peiton, koska sen jättäminen Uumajaan antoi tilaa niille satunnaisille ostoksille joita tuli muutaman kuukauden aikana tehtyä. Astiapyyhkeen jouduin kyllä sitten ostamaan, kun eihän niillä ruotsalaisilla ole kuivauskaappeja. Toisaalta, jos olisi jättänyt astioita kuivaustelineisiin, joku kämppis olisi luultavasti niitä lainannut ja jättänyt likaisena tiskialtaaseen.

Opiskelu. Opiskeltiin paljon ja ahkerasti ja opinnot oli tarpeeksi haastavia ja kehittäviä. En ollut ikinä lukenut mitään noin paljon ruotsiksi. Lukutaito kehittyi huimasti.

P.S. Ruotsi on makeuttamattomien hiilihapotettujen makuvesien luvattu maa. Mango ja ananas, koska Suomessa?

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Uutta tietoa laivayhteydestä

Laivaliikenne Vaasa-Uumaja-välillä jatkuu. Lisäksi uutta on takaisin käyttöön otettu bussikuljetus molempien satamien välillä. Myös Uumajaan pääsee nyt satamasta bussilla, kunhan kyydin varaa etukäteen. Tietoa löytyy osoitteesta http://www.vaasanlaivat.fi/

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Vinkkejä vaihtoon Uumajaan ja muualle

Uumajassa Strömpilenin lähellä on kierrätyskeskus, josta löytyy todella edullisia astioita ja muuta vaihtarin mahdollisesti haluamaa, myös polkupyöriä. Jos haluaa käyttää esim. hyvää teflonpäällystettyä paistinpannua tai muuta hellävaroin kohdeltavaa, niin se kannattaa tuoda tai ostaa paikan päältä, mutta muita astioita ei välttämättä kannata alkaa kantamaan, koska niitä saa tuolta todella edullisesti (ja niitä voi olla jo siellä asunnossa valmiina yhteiskäytössä.)

Me huomattiin että oltaisiin voitu ottaa mukaan esim. vähän huonommat pyyhkeet, sellaiset jotka olisi voinut jättää sitten vaihtokohteeseen, koska vaihdon aikana kuitenkin joskus ostaa jotain ja olisi kiva jos voisi jättää jotain että kaikki mahtuisi mukaan.

Pyykkimahdollisuudet on ainakin Gluntens vägillä tosi hyvät, ja taitaapa olla muuallakin. Itse pyykkäsin kerran viikossa aina samaan aikaan, ja tarvitsin siis vain viikon aikana käytettävän määrän vaatteita. Yleensä pyykkipäivään mennessä melkein kaikkia vaatteita oli viimeiset menossa, ja siitäkin tiesi ettei niitä ollut kantanut liikaa mukanaan. Tuota rutiinia voin lämpimästi suositella.

Sellainen vinkki vielä, että jos haluaa käyttää läppäriä netin kanssa sängyssä niin kannattaa tuoda tarpeeksi pitkä nettipiuha. Itselläni oli ihan turhan lyhyt piuha mukana, ja huoneen muoto oli sellainen että eipä sitä sänkyä siihen lähelle saanut. Jatkojohtoja taisi olla siellä kierrätyskeskuksella.

Opiskelijoiden asuntoalueista Uumajassa

Sain blogin lukijalta kysymyksen siitä, mitä asuinaluetta suosittelisin Uumajassa. Kirjoitin vastauksen, mutta julkaisenkin sen tässä erillisenä postauksena niin että se olisi löydettävissä myös muille.

Ålidhemissä on varmasti vilkkain opiskelijaelämä. Siellä asuu paljon vaihtareita ja siellä järjestetään paljon käytäväbileitä. Tämä on hyvä tai huono juttu riippuen siitä haluatko olla mukana bilettämässä, vai haluaisitko joskus perjantai- tai lauantai-iltana nukkuakin. Ålidhem centrumista löytyy hyvät perusruokakaupat, eikä Strömpileniin ole pitkä matka (siellä on jotakuinkin halvin iso ruokakauppa, ICA Maxi, vastaa hieman Prismaa tai Citymarketia). Ålidhemistä ei myöskään ole pitkä matka yliopistolle tai Iksulle.

Mariehemistä me ei alueena kamalasti pidetty. Siellä on aika tunkkaisen oloinen pieni ICA ja se on alueena vähän turhan kaukana yliopistolta.

Nydalahöjdistä en osaa sanoa muuta kuin että se on lähellä IKSUa ja Nydalasjön aluetta.

Berghemissä on myös vain pieni ja kallis ICA, se on kuitenkin taas lähellä yliopistoa.

Gluntens vägin taloissa alkaa ikä näkyä, ja siisteystaso vaihtelee kerroksittain (kuten toki varmasti muissakin). Siellä on vain pari vaihtareille tarkoitettua kämppää, ja siellä on melko rauhallista. Ainoa kokemamme meluhäiriö tuli tyypistä joka jätti toisinaan musiikin tosi kovalle ja sammui sänkyynsä. Alue on tosi mukavan lähellä yliopistoa, mutta kaupassa pitää käydä esim. Ålidhemissä, ja Strömpileniinkin pitää mennä bussilla esim. Ålidhemin kautta, mutta toisaalta kävelymatka sinne ei ole aivan hirveä (25-30 min) vaikka olisikin hieman ostoksia repussa. Ja Ålidcentrumiinkin kävelee 10 minuutissa. Tämä alue on ainoa, jossa huoneissa ei ole omaa suihkua, mutta se ei häirinnyt edes ystävääni, joka olikin valmistautunut siihen että suihkun jakaminen olisi ikävää. Mutta suihkukengät meillä oli molemmilla.

Eli sosiaalielämä on varmaankin vilkkainta Ålidhemissä, ja toisaalta muilla alueilla saa elellä rauhallisemmin. Mariehemiä emme suosittele sen sijainnin (kaukana sekä yliopistolta että keskustasta) emmekä kaupan vuoksi, mutta toisaalta, kylläpä sielläkin ihmiset ovat viihtyneet. :)

tiistai 1. toukokuuta 2012

Pari sanaa blogista

Pian aion julkaista hyödyllistä tietoa Uumajan vaihtoa suunnitteleville, sellaista mitä osaan sanoa nyt jälkeen päin. Olen yrittänyt tagitellä näitä postauksia aiheen mukaan, mutta varmuuden vuoksi kannattaa lukea kaikki postaukset. Sen verran voin sanoa, että jos kappaleen alussa alan puhua jääkiekosta, niin se loppuosakin käsittelee jääkiekkoa. :) Olen yrittänyt pitää tämän blogin yksityisasioista vapaana ja mahdollisimman hyödyllisenä kaikille tuleville Ruotsin ja Uumajan vaihtareille. Multa voi vapaasti kysellä juttuja ja kysymyksistä tulee infoa sähköpostiini, joten laitan kyllä vastauksenkin ihan hyvällä aikataululla. Kerron myös mielelläni muuta. En jaksa kirjoittaa blogituksia esim. eri asumisvaihtoehdoista, mutta osaan kertoa niistäkin ainakin jotain; siis jos mietit esim. minkä asumiskohteen valitsisit, kysy ihmeessä lisätietoa ja vinkkejä.

Nyt olen lomaillut pari viikkoa Suomessa. Uumaja kutsuu huomenna. Pääsen onneksi taas kyydillä Vaasan satamaan ja Uumajassa minua tulee vastaan se sama uusi tuttava, joka minut vei siellä satamaan viime kerralla. Kannattaa jutustella ihmisille myös yliopiston ulkopuolella, kontakteista voi olla aina hyötyä ja maailma on täynnä avuliaita, ihania ihmisiä.

En tiedä kuinka kauan aion vielä olla Ruotsissa, katsotaan miltä tuntuu. Kontaktiopetusta ei ole enää kuin parin viikon päähän, mutta vuokrasopimus kestää kesäkuun puoliväliin. Kaverini on Uumajassa varmuudella toukokuun loppuun saakka, ja kieltämättä molempien matka olisi mukavampi jos lähtisimme samaa matkaa, mutta en silti tiedä koska tulen takaisin.

Tähän liittyen voisin sanoa vielä jotain noista kurssivalinnoista. Kuten ehkä tiedätkin, nämä pääasialliset kurssit etenevät yleensä yksi kerrallaan 100 % intensiteetillä (siis vieden mielellään 100 % opiskeluajasta) kestäen 1/4 lukukautta. On myös kursseja, jotka vievät esim 50 % opiskeluajasta 1/2 lukukautta, tai 25 % opiskeluajasta koko lukukauden. Paras vaihtoehto olisi ottaa 4 100%:n kurssia peräkkäin, tai esim. 4 25% kurssia koko lukukaudelle. Mieti siis kurssivalintoja tarkkaan, ja kysy neuvoa vaikka minulta (Uumajan kohdalla), että miten kannattaa kurssivalintoja tehdä. Kurssien tekemättömyydessähän ei ymmärtääkseni sinällään ole ongelmaa, mutta vaihto-ohjelman sisältämät opintopistevaatimukset (tai Kelan) tai muu sellainen voi käytännössä pakottaa suorittamaan kaikki, vaikka se olisikin hyvin vaikeaa. Ymmärtääkseni ihan yleisesti kaikkien aineiden kohdalla, mutta ainakin omilla kursseillani opiskelu on vaativaa ja itsenäistä. Se ei ole mitään, mitä ei voisikin vaatia, mutta erosi kuitenkin esim. omista opinnoistani Jyväskylän yliopistossa. Meillä Jyväskylässä esimerkiksi luennoilla ja luentomuistiinpanoilla on huomattavasti suurempi painoarvo kun Uumajssa taas ei pärjää ilman omaa panosta ja lukemista. Itsellä toki vaikutti myös se, että piti lukea ja opiskella ruotsiksi, mikä ei ole vieläkään kovin vahva. Noh, kuitenkin, kurssit ovat juuri sopivan haastavia ja hyviä, mutta mikäli työpanokseksi vaaditaan 175 %, ei kenelläkään ole kivaa. Siis kysy neuvoa mikäli et ole varma siitä miten kurssit aikatauluusi asettuvat! :)

torstai 12. huhtikuuta 2012

Kommunikoinnista ja korridoreista

Ruotsissa olemme törmänneet useita kertoja yhteen tiettyyn suomen kielen lauseeseen, jonka kaikki ruotsalaiset tuntuvat osaavan. Tiedätkö mikä se on? Kerron lopussa.

Kommunikointi sujuu jo tosi hyvin, ja tietyissä tilanteissa ja konteksteissa on helpompaa puhua ruotsia kuin englantia. Nyt uskaltaa myös puhua rauhassa ja hitaammin, ja jos on rauhassa saanut selittää ruotsiksi niin kukaan ei ole puhunut takaisin englantia.

Korridoriasuminen alkaa ärsyttää. Vaihtoon lähteville voin sanoa, että itseäni ei suihkun jakaminen haittaa tippaakaan. Granted, oon aina pitänyt sandaalit jalassa enkä sit saanut myöskään mitään jalkasientä. Mulle ei oo myöskään kertaakaan käynyt niin että haluaisin suihkuun ja siellä on jo joku, ja samassa rakennuksessa asuvalle kaverillenikin niin on käynyt vain kolmesti. Siis jaettu suihku - no big deal.

Mutta keittiö. Oppii kyllä joustamaan ja olemaan kärsivällinen. Ei se mikään kauhea läävä ole. Ja ihmiset kuitenkin jossain välissä siivoaa jälkensä osapuilleen jotenkin. Mutta sitten ne kaikki pienet jutut joista et enää viitsi sanoa.

"Aai, likasia astioita altaat täynnä, noooh ei se mitään eihän niitä heti ehdi."

"Ai nyt tulet tiskaamaan niitä astioita kun mulla on tässä hommat kesken, no eihän se mitään, eihän munkaan tarvi astioita tiskata tässä ruokaa laittaessa, kato tykkään jättää ne lojumaan tänne niinku tekin teette."

"Ai sillä isolla levyllä keität niitä munia pienessä kattilassa - no sitähän minäkin, mitä sitä energiaa turhaan säästämään."

"Ai kiva jätit tiskirätin tippuvan märäks ettei mun tarvii kastella sitä uudestaan edes näin neljän tunnin päästä, jes!"

Haluaisin jo omaan keittiöön. Siellä on vain yksi tyyppi joka tekee asiat ihan eri tavalla kuin minä, ja rakastan sitä tyyppiä.

Nyt mä olen lähdössä käymään Suomessa. Alunperin en ajatellut käydä kertaakaan, mutta jouduin pyörtämään päätökseni korkeampien voimien edessä (jalkapallokauden alku). Ajattelin etten tilaa taksia ja teen kuten yksi toinen suomalainen vaihtari, menen bussilla mahdollisimman lähelle satamaa ja kävelen siitä sen loppumatkan, n. 3,5 km. Etsiskelin kuitenkin autokyytiä, koska rinkka ja sade ja pitkä matka, ja otin sitten yhteyttä siihen aiemmin mainitsemaani jääkiekkoäitiin jota olin nähnyt pari kertaa. He eivät enää asuneet Uumajassa, mutta hän käski soittamaan ystävälleen ja ystäväpä suostuikin minut viemään satamaan tänään. Olen kyllä tosi iloinen siitä. Paluumatkalla saatan olla pelimies ja tilata taksin lähimmälle bussipysäkille. Katsotaan sitten.

Niin, se suomen kielen lause, jonka osapuilleen kaikki ruotsalaiset tuntuvat osaavan on vessan pattereista opittu "ei saa peittää".

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Kommunikointi sujuu

Kipeenä olon jälkeen sitten vaan takaisin veteen eli kommunikoimaan ruotsiksi. Pienen tauon jälkeen huomasi kyllä eroa siinä miten oli rauhassa kotona ollessa kommunikointitaidot kehittyneet. Oon ollut nyt parin päivän aikana melko monessa kommunikointitilanteessa ja on mennyt tosi hyvin! Helpommat jutut olen saanut sanottua ihan normaalisti, ja olen myös melko nopeasti ymmärtänyt mitä multa on kysytty. Yhdessä kaupassa katseltiin myyjän kanssa erilaisia tuotteita ja onnistuinpa kertomaan että minkä tyylisistä pidin ja minkä tyylisistä en. Kaiken kaikkiaan on mennyt tosi hyvin!

Huomasin myös että nyt on helpompi saada selkoa siitä mitä ihmiset puhuu. Erottaa jo että missä sanojen rajat menee ja ymmärtää lauseita. Kontekstissaan on hyvin helppo ymmärtää juttuja.

Jes edistystä!